Ville Tietäväinen – Näkymättömät kädet

Sarjakuvaromaanit tekevät tuloaan suomalaiseen kirjallisuuden kenttään ja mikä siinä on tehdessä kun jälki on näin vakuuttavaa. Ville Tietäväisen sarjakuvaromaani Näkymättömät kädet on enemmän kuin kertomus 2000-luvun siirtolaisuudesta. Se on upeasti kuvitettu tarina siitä, miten ihmiset ovat tuhansia vuosia lähteneet etsimään onneaan tarpeen vaatiessa kotiseutujensa ulkopuolelta. Kyseessä on siis sarjakuvaromaani, jonka aihe on Eurooppaan pyrkivä laitonmaahanmuuttaja. Tarina ei ole Tietäväisen mukaan tosi, mutta se on saanut innoituksensa niistä tuhansista kohtaloista, jotka ovat tämän matkan suorittaneet. Tietäväisen piirrosjälki on silmiä hivelevää ja jälki on upeaa. Jätetään ulkonäölliset seikat arvion ulkopuolelle ja keskitytään itse asiaan. Tietäväisen tarina rakentuu marokkolaisen Rashidin ympärille, jonka ystävä houkuttelee tämän lähtemään mukanaan Eurooppaan. Venematkalla hän menettää ystävänsä ja Euroopan lupaus tuntuu utopialta siihen, mitä Rashidia Espanjassa odottaa. Tomaattiplantaasit odottavat pohjois-afrikkalaisia nuoria miehiä tekemään raakaa työtä jotta mekin saisimme nauttia talvisin Espanjan halvoista tomaateista. Espanjan todellisuus paljastuu Rashidille hänen karattuaan tomaattiplantaasilta. Barcelonaan päätynyt Rashid alkaa vieraantua todellisuudesta ja hänen todellisuutensa hämärtyy. Sen enempää juonesta en aio tässä paljastaa, vaan keskitytään Tietäväisen sarjakuvaromaanin aiheeseen siirtolaisuus.

Siirtolaisuus, maasta maahan muuttaminen tai miksi ikinä tätä ilmiötä halutaankaan kutsua on lienee yksi ihmiskunnan historian vanhimmista piirteistä. Ilman siirtolaisuutta ei Suomeakaan olisi koskaan asutettu. Väestön liikkuminen alueelta toiselle on synnyttänyt sivilisaatioita vaihtelevasti historian varrelle. Yhtäläisyys kukoistaneiden alueiden välillä lienee kuitenkin se, että ihmiset ovat tulleet sinne historian saatossa jostain muualta. Näin ollen liikkuminen ja siirtolaisuus ovat ihmiskunnalle tyypillistä käyttäytymistä. Tarkastellaanpa siirtolaisuutta viimeisen sadan vuoden aikana. Voidaan havaita, että 1900-luvulla siirtolaisuus suuntautui etupäässä Yhdysvaltoihin. Suomesta esimerkiksi muutettiin Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin. Maailman mittakaavassa Yhdysvallat oli erityisesti toisen maailmansodan jälkeen suosittu muutto kohde ja on sitä yhä. Ihmismassat ovat aina olleet liikkeessä toiset seikkailujen toiset paremman elintason perässä, yhdistävä tekijä on kuitenkin liike. Tätä liikettä ja sen 2000-luvun Eurooppaa koskevaa osaa Tietäväinen teoksessaan kuvaa. Loppujen lopuksi teema on universaali ja siihen voi samaistua hyvin erilaiset ihmiset. Esimerkiksi irlantilaislähtöisen, nyt jo edesmenneen Frank McCourtin esikois- ja läpimurtoromaani Seitsemännen portaan enkeli kuvasi 1930-luvun irlantilaista liikehdintää Yhdysvaltoihin. Tietäväisen kirjaa lukiessa löysin yhtymäkohtia siis myös McCourtin tarinaan.

Rashidin hahmo muistuttaa myös Dostojevskin Rikos ja rangaistus romaanin päähenkilöä Raskolnikovia. En osaa selittää, miksi sillä Raskolnikov pohti tekojensa oikeutusta ja syyllisyyttä kun taas Rashid joutuu pohjalle Barcelonassa yrittäessään selvitä laittomana maahanmuuttajana Espanjan arjessa. Yhteistä lienee molemmille se kuumeinen tuska mikä niin Tietäväisen kuin Dostojevskin teoksista paistaa. Rashidin ongelmat vyöryvät lumipallon lailla ja ne laittavat lukijansa pohtimaan Euroopan suhdetta muuhun maailmaan. Tietäväinen ei päästä lukijaa helpolla hän myöntää itsekin sen ja näin on hyvä sillä harva suomalainen on tullut ajatelleeksi kuka ne halvat espanjalaiset tomaatit tosiasiassa poimii. Rikkaat maat ovat jo osittain riippuvaisia laittomasta siirtolaisuudesta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suuri osa vihannes- ja hedelmäsadoista jäisi korjaamatta ilman Väli- ja Etelä-Ameriikasta tulevia laittomia siirtolaisia. Puhumattakaan monista tehtaista ja niiden toiminnasta. Tietäväinen laittaa lukijansa pohtimaan näitä seikkoja. Ville Tietäväisen sarjakuvaromaania voikin suositella kenelle tahansa.