Vaihtoehdottomuus

Slovenialainen filosofi Slavoj Zizek esitti mielenkiintoisen teorian kapitalismin vaihtoehdottomuudesta. Zizek ihmetteli kuinka nykyisin pidetään jopa Deep Impact tai Armageddon elokuvien uhkakuvaa; asteroidi syöksymässä kohti maata todellisempana uhkana kuin se, että kapitalismi muuttuisi tai häviäisi. Zizekin pohdinta onkin paikallaan ja samalla täytyy ihmetellä kuinka ihmiset ovat antaneet kapitalismille ultimaattisen vaihtoehdon arvon.

Kapitalismi ei ole ollut ainoa talousjärjestelmä maailman historiassa, mutta nykyisin pidetään luonnollisena ajatusta, että se olisi viimeinen talousjärjestelmä. Kapitalismille ei voida antaa yhtä syntymähetkeä, mutta vuosisatojen 1500-1800 välillä se alkoi muistuttaa teollistumisen vaikutuksesta saada nimen ja määritelmän. Kapitalismin piirteitä on kylläkin esiintynyt jo huomattavasti aiemmin eri talousjärjestelmissä ja yhteiskunnissa aina 1000-luvulta lähtien. 

Kapitalismi ei siis ole ollut aina vallitseva taloudellinen järjestelmä vaan silläkin on edeltäjänsä joiden aikoina ne on nähty oman aikansa historian päätepisteenä. Francis Fukuyama innostui Berliinin muurin murtumisen ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ennustamaan, että historia loppuu tähän. Fukuyaman teesin mukaan kaikki inhimillisen historian kannalta merkittävä on jo tehty ja ihmiskunnan historian kehitys ideologioiden välisenä taisteluna on päättynyt liberaalin demokratian ja kapitalismin voittoon. 

Fukuyama tarjoaa siis samaa teesiä kuin Margaret Thatcher aikoinaan, kapitalismille ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa. Vaihtoehdottomuus on yksi varma keino alistaa muut ajattelumallit ja pysäyttää kehitys. Zizekin ajatuksissa itää kuitenkin siemen joka pakottaa pohtimaan olemmeko sittenkään aivan varmoja, että kapitalismi on ihmiskunnan talousjärjestelmien ultimaattinen lopputuote. Kilpailevia talousjärjestelmiä ei enää ole, kun kommunismi on jo aikaa sitten pudonnut varteenotettavan kilpailijan pallilta. Samalla voidaan kuitenkin kysyä kuka olisi uskonut edes sata vuotta sitten millaisessa maailmassa me tällä hetkellä elämme. En usko vaihtoehdottomuuden olevan oikea tie kulkea kohti tulevaisuutta sillä mikään tässä maailmassa ei ole ikuista eikä lopullista paitsi muutos. Onkin enemmän vain ajan kysymys koska kapitalismi saa rinnalleen toisen vaihtoehdon. Tällöin vaihtoehdottomuuden aika on taas jälleen kerran ohitse.