Kun Suomen hallitus hyväksyi kaksi uutta ydinvoimalalupaa se otti samalla myös tietoisen riskin, joka jäänee tulevien sukupolvien kannettavaksi sillä kahden uuden ydinvoimalaluvan myötä tarve ydinjätteen loppusijoituspaikalle kasvaa. Eurajoen Onkaloon sijoitetaan ydinpolttoainetta joka sisältää jokaista tonnia kohden 20-30 kiloa plutoniumia. Tämä tappava materiaali sijoitetaan nykytietojen varassa siten, että sen tulisi olla turvassa vähintään seuraavat parisataatuhatta vuotta.
Semiotiikan kannalta kysymys on siitä, kuinka tulevia sukupolvia varoitetaan tästä tappavasta kätköstä niin että he sen myös ymmärtävät. Yksikään olemassa oleva kieli ei sovi tätä tehtävää varten, sillä ei ole mitään takeita, että yksikään tänä päivänä puhuttu tai kirjoitettu kieli olisi elossa yli sadantuhannen vuoden päästä. Otetaan esimerkiksi suomen kieli. Suomen kieli on historiallisesti nuori, sillä puhuttuna suomi on "vain" 500-1000 vuotta vanha kieli. Kirjoitettuna eli kirjakielenä suomi on syntynyt vasta 1500-luvulla pitkälti Mikael Agricolan toimesta. Kuinka siis voidaan odottaa, että mikään tänä päivänä puhuttu kieli pystyisi varoittamaan tulevia sukupolvia siitä tappavasta sisällöstä, joka Olkiluotoon sijoitetaan? Vastaus on, että ei yksikään kieli. Semioottisesti symbolin, joka Eurajoen loppusijoituspaikalle varoitukseksi laitetaan tulee olla mahdollisimman universaali. Ongelmia tällä universaaliudelle aiheuttaa se, ettei kenelläkään meistä ole tietoa siitä, millaiset kielet/symbolijärjestelmät mahdollisesti maapallolla elävät 100 000 - 250 000 tuhannen vuoden kuluttuakin. Ovatko hallituksen ja eduskunnan jäsenet varmasti tietoisia siitä, miten kauaskantoisia vaikutuksia heidän päätöksellään voi olla?
Ydinvoiman lisärakentamisen ja ydinpolttoaineen loppusijoituksen ongelmat eivät ole pelkästään semioottisia, mutta myös tämä semioottinen ongelma tulee huomioida kun keskustellaan ydinvoiman lisärakentamisesta sekä ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Ydinvoimakeskustelu tuntui yllättävän vaimealta sen seurauksiin verrattuna. Nythän kävi niin, että Teollisuuden Voima (TVO) ja suomalaisten teollisuuden ja kaupan alan yritysten ja energiayhtiöiden sekä E.ONin omistama Fennovoima saivat ydinvoimalaluvat. Rakenteilla oleva ja jo useasti viivästynyt Olkiluoto 3 tulee olemaan käynnistyttyään Suomen viides ydinreaktori. Uusien jo hyväksyttyjen lupien lisäksi myös lupaa hakenut Fortum tulee saamaan lupansa tulevaisuudessa mikäli hallituspohja pysyy samana ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Ydinvoima onkin Suomessa myös poliittinen ongelma, mitä tehdä kun edes ydinvoimaa vastusta Vihreät eivät eroa hallituksesta ydinvoimalupien myöntämisen jälkeen?
Ydinvoiman vastustaja kirjailija Risto Isomäki on puhunut myös siitä virheestä, että ydinpolttoaine sijoitetaan julkisuudessa kerrottuun kohteeseen. Loppusijoituspaikan suhteen Isomäki on hyvin skeptinen ja hän pitääkin virheenä sijoittaa 20 000 Nagasakin pommin raaka-aineiden verran ydinpolttoainetta kansainvälisesti tiedostettuun paikkaan. Fissioydinvoima aiheuttaa monesti enemmän kysymyksiä kuin ratkaisee ongelmia ja näiden kysymysten ääreen on nyt suomalaiset väkipakolla tuotu, kiitos hallituksen ja eduskunnan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti